Tehokas hybridimalli tarjoaa ratkaisun yleiseen ongelmaan
Työterveyslaitos (TTL) kertoi 31.8.2021 julkaisemassaan tutkimuksessa, että etätyöhön kyllästyminen kasvaa. Samalla TTL tarjosi ongelmaan ratkaisun: hybridityön. Tällä tarkoitetaan työskentelymallia, jossa tehdään töitä sekä etätyönä kotona että fyysisesti työpaikalla. Kirjoitin hybridityön hyödyistä myös edellisessä blogissani, jossa veikkasin, että hybridityö ratkaisisi niin pandemiaa edeltäneet arjen haasteet kuin korona-ajan tylsistymisenkin.
Työn murros on nyt jatkuvasti tapetilla, ja monissa organisaatioissa pohditaan, miten töissä viihdyttäisiin, pysyttäisiin ja oltaisiin vieläpä tuottavia. Työvoimapula on jo todellisuutta monilla aloilla, joten jokaisen yrityksen on nyt syytä tarkastella työkulttuuriaan sekä pohtia, mitkä asiat ovat työn tuottavuuden tai työssä viihtymisen esteenä.
Muutama vuosi sitten oli trendikästä parjata avokonttoria ja pitää sitä varmana työn tehokkuuden tuhoajana. Olisi voinut luulla kotona tehtävän etätyön korjaavan avokonttorin haasteet, kun useimmat voivat kotonaan työskennellä keskeytyksettä.
Mutta kuinkas sitten kävikään? Viimeistään pandemia-aikana etätyön haasteet on huomattu. Jatkuva kotona istuminen vaikutti toisilla työn tehokkuuteen ja työssä viihtymiseen negatiivisesti. Kas kun tietotyö on paljon muutakin kuin keskittymistä omiin hommiin. Tietotyön tärkein resurssi on aivot. Ne taas kukoistavat ja tuottavat parhaita ideoita, kun häiriötä, rauhaa, virikkeitä ja sosiaalista vuorovaikutusta on sopivassa suhteessa.
Hybridityössä juuri aivot saavat kaipaamaansa vaihtelua: toisinaan iloista puheensorinaa ja sosiaalisia ärsykkeitä toimistolla, toisinaan seesteistä ja keskittymistä vaativaa aikaa kotikonttorilla. Parhaimmillaan hybridiarki lisää liikuntaa, virkistää mieltä ja auttaa pitämään työpaikan yhteisön koossa. Lisäksi hybridityö tukee varsinkin perheellisillä arjen paletin pyörittämistä, sillä monina päivinä työmatkoihin uppoavan ajan voi käyttää arkisiin askareisiin, jotka eivät tekemällä lopu. Lisäksi jos hybridityön ansioista työmatkaliikenne vaikkapa puolittuu, on sillä myös huomattava vaikutus päästöihin, kaupunkien ilmanlaatuun ja globaalilla tasolla jopa ilmaston lämpenemiseen.
Miksi raahata läppäri mukaan työpaikalle?
Digitaaliset työvälineet voivat parhaimmillaan lisätä niin työtehoa kuin työssä viihtymistäkin. Ketterät, hybridielämään hyvin suunnitellut laitteet ja sovellukset tukevat työn tekemistä ajasta ja paikasta riippumatta. Voisikin kysyä, onko enää edes järkevää kuljettaa työläppäriä kodin ja työpaikan väliä, kun data on kuitenkin pilvipalvelussa. Voisiko työpaikalla olla vaikkapa latauskaapillinen työskentelyä helpottavia Chromebookeja käyttövalmiina odottamassa paikan päälle saapuvia työntekijöitä?
On myös hyvä miettiä, toimivatko työvälineet oikeasti mobiilissa. Varsinkin niillä yrityksillä, joilla on iso joukko vaikkapa liikkuvaa henkilöstöä, kuten korjaajia, asentajia, lentäjiä ja kuljettajia, luulisi olevan ensisijaisen tärkeää, että työtehokkuus säilyy myös mobiilissa ja että niillä voi oikeasti tehdä tarvittavat työt.
On aika brändätä tuottavuusloikka uudelleen
Jokunen vuosi sitten koko Suomen piti puristaa vähän lisää tehoja ja ottaa tuottavuusloikka tekemällä entistä enemmän työtunteja. Näitä kiky-tunteja inhottiin varmasti alalla kuin alalla, sillä vain harvassa työssä lisätunnit oikeasti merkittävästi vaikuttavat tuottavuuteen. Tietotyössä pitkä päivä saattaa jopa olla tehottomampi kuin lyhyt tai hyvin tauotettu työpäivä. Opettajat ja hoiva-ala ovat usein jaksamisen äärirajoilla ihan ilman ylimääräisiä kiky-tuntejakin. Siksi työn tuottavuudesta puhumisella ja työn tuottavuuden kasvattamisella on ollut viime vuosina Suomessa huono kaiku.
Me voisimme kuitenkin brändätä tuottavuusloikan uudelleen ja ottaa avuksi modernin teknologian sekä viimeisimmän tutkimustiedon työssä viihtymisestä. Oikeilla teknologiavalinnoilla ja digitaalisten työkalujen tehokkaalla hyödyntämisellä nimittäin säästetään aikaa, resursseja ja eritoten hermoja. Ensin on kuitenkin investoitava osaamisen kehittämiseen, sillä muuten teknologian tuomat tehokkuushyödyt valuvat hukkaan. Samoin voisimme rakentaa työntekijöiden arkeen hybridityön avulla niin paljon joustoa kuin vain mahdollista. Näillä lääkkeillä nimittäin otetaan se aito tuottavuusloikka.
